Kesän varjo

Vaikka tänään oli kaunis syyskuun sunnuntai, varjot ovat pidentyneet, kesän varjot... Tämän korun nimeksi olisi voinut tulla vaikka koivu, koska tuo riipuskivi tuo mieleeni aina koivun. Mutta olkoon nyt sitten vaikka Kesän varjo. Riipus ja helmet johdattivat myös kesäyöhön, hämyiseen metsään, sammaleen tuoksuun. Muutama huilumainen mustarastaan liverrys.

 

Kuvausrekvisiittana vilahtaa Arto Paasilinnan mainio Jäniksen vuosi. Minäkin voisin viettää jäniksen vuoden, jos koko vuosi olisi kesää. Muuten en. Tässäpä sitä aasin(tai jäniksen-)siltaa mieliaiheeseeni; kesänkaipuuseen, joka ei tuppaa katoamaan kesälläkään. Siksi korustakin tuli vähän haikea ja harmaa, mutta toivon mukaan kauniilla tavalla...

 

Riipus on valtamerijaspista, helminä akaattia, kauniin kuultavaa kuukiveä, muutama jaspis ja korumetallihelmi, välihelminä pieniä delicoita.Viimeisessä kuvassa näkyy riipus vielä toiseltakin puolelta, kaunis sekin.