Anialle kiitos!

Ania, jonka ihmeen ihanaa blogia olen ihastellut jo kauan, julisti taannoin blogissaan laatikkoleikin johon hiukan hätäisesti osallistuin. Kuvasin pellavaisia Honkajoki-pyyhkeitä, ja lähetin kuvat hänelle. Olin aivan lääpälläni, kun hän oli toteuttanut lähettämäni idean laatikoiksi. Valmiiksi nuutatut, vain taittelua vaille valmiit, ihanat loodat tulivat eilen postissa, ja täytyi heti taitella yksi malliksi. Sähköpostissa olen saanut vielä hänen käsittelemänsä kuvat ja laatikkomallit. Kiitos vielä kerran tuhannesti Anialle, joka teki kaiken tämän vain hyvän hyvyyttään, taitavana, luovana ja aikaansaavana ihmisenä.

 

Tämäpä on vähän kuin tuplapostaus, koska sain väkerrettyä myös korusetin jo pari viikkoa sitten. Olen ollut kotosalla vasta pimeän tullen, joten kuvaus on jäänyt. "Valoa kohti" voisi olla korusetin nimi. En kovin usein tee settejä, mutta tästä nyt tuli semmoinen, simppeli again. Tämän sorttisia olen nähnyt aikaisemmin monilla, vaikka en nyt tietoisesesti ole ketään apinoinut.

Valkoiset, kauniisti hohtavat makeanvedenhelmilätyt, kirkkaat vuorikidepillerit ja hopea, eivät muita kavereita kaivanneet, vaan kuin luonnostaan kuuluivat kimppaan. Tuo henkäyksenohut hopeaketju on tiennyt jo kauan, ketkä ottaa piirileikkiinsä, mutta laiska emäntä ei ole asiassa auttanut. Odotus orastavasta valostako sai tämän verran puhtia. :D

Korviksia, oho!

Vähäiset korutekeleeni eivät ole yleensä korviksia. Nyt lupasin tyttärelleni tehdä korun hänen toiveittensa mukaan. (Meillä ei tunnetusti ole ihan samanlainen maku.:D)

No, korvikset ne piti olla. Tein muutamat. Piti olla pitkät, riippuvat, yksinkertaiset. Kaivelin esiin Sirpaleelta ostettuja ihania kiviä; siniset kauniit kalsedonit kelpasivat, punaiset ylelliset topaasit eivät.

 Nämä korvikset siis läpikuultavaa, hohtelevaa kalsedonia ja hopeaa.

 

Nämä taas arvokkaat, luonnossa todella upeat topaasit.Koukut ja renkaat (patinoitunutta) hopeaa. Ketjua täytynee vähän lyhentää.

Mustista linnuista kelpasivat hematiittipöllöt, pikkulinnut oksilla eivät. Ne saa sitten joku toinen. :)

 

Pöllöt eivät ole ihan kevyet, mutta ovat hauskat korvissa.

Mutta mitä ihmettä; olen tehnyt neljät korvikset. Nämä siis jäivät tähteeksi Olivat liian krumeluita kuulemma. :D

Ja oikeastaan osallistuin vähän kuin varkain korukoplan haasteeseen tuunata vanha koru uudelleen. Tein nimittäin kahdesta aiemmin esittelemästäni linturiipuksesta nuo pikkulintukorvikset. No, en kuitenkaan ihan näin simppelillä tuunauksella viitsi osallistua, vaikka supersimppeli olenkin. :D

Pikahaaste

Pikahaaste, vaikkei pitänyt. Korukoplassa on menossa kiva pikku pikahaaste, kiitos taas Mags!

Tuntuu, että elämäni on yhtä pikahaastetta, joten on se nyt vähän noloa jäädä pois korukoplan pikahaasteesta. Räpsäsin nyt pimeällä tuon kuvan, ja se on ihan järkyttävä, mutta näkyy siinä muutama pikakoru, jotka eivät ohjetta kaipaa. Ehkä kuvaan ne paremmin, joskus.

Etualan linturiipuksia olisi tarkoitus esitellä. (Takimmaiset korut toisin vielä pikaisempia. :D)Mustat korumetalliset riipusaihiot on kotoisin taas Helmetin kirppikseltä, olikohan Pänisteriltä. Niihin on hopeisilla pallopääkorupiikeillä kiinnitetty (piikit oli just niin lyhyitä, että pieni yksinkertainen linkki vaan) swarovskin pikku kristalleja ja laitettu vielä hopearenkulalla valmiiseen nahkanauhaan. Noista voisi tehdä korviksetkin, ehkä.

Enkkua

Enkun ope pyysi myös tekemään itselleen avainnauhan; Englannin lipun värein tietty. Ei mene sekaisin muiden kanssa. :) Ensin ajattelin, etten sen värisiä helmiä omista, mutta löytyipäs jotain kumminkin kun vähän etsiskelin; mashan jadea, akaattia, simpukankuorihelmiä, mangnesiittia, lapis lazulia, onyksia, lasia, välihelminä sopivan värisiä siemenhelmiä tai delikoita. Yhtä helmilaatua en enää muistanut.- Ja hännänhuippuna taas amerikkalaisen taiteilijan lamppuhelmi. Niitä haalin joskus enemmänkin, ja lähes aina on löytynyt sopivan värinen keskushelmi avainnauhoihinkin.  Eli nauha on taas tarkkaan ja harkiten koottu eri helmistä, vaikka näyttää perin simppeliltä. Aikaa tämmöisten nauhojen tekoon menee siksi yllättävän paljon. Mutta tässähän ei tunteja lasketa. :D

 

Näin on marjat!

 Näin on Muumimamman marjat! Avainnauha putkahti taas. :D Nauha ehkä jo hetken hillotuista helmistä. Helmet ehkä jadejäljennöstä, värjättyä vuorikristallia, lasia, keskushelmenä amerikklaisen taiteilijan kukkahelmi. Väritys vie väkisinkin ajatuksen jo aavistuksen jouluun.

 

Hui että :)

Loma mennä lompsahti. Ja mitä tuli tehtyä? Ei pal mitään. Ei vaan; korjasin tai paremminkin tarkistin, oppilaiden kirjoja ja vihkoja, ja muuta pientä työhön liittyvää... Ja vähän reissattiin.

Korurintamalla ei nyt luovuus saa siipiään lentoon (koska on saanut...) . Mutta ostinpa sentään pari siivekästä, ihan suoraan helmetistä. Hopeaa ovat, ja sievät kuin mitkä. Pakko nyt esitellä koko pikku ostokset. Nimittäin nuo savukvartsimollukat olivat niin ihania. Kaikki vasemmalla olevat savukvartsit ja (vuori)kristallit sain kaupan päälle. Miten pienestä sitä ihminen tuleekaan onnelliseksi. Kiitos ihanaisen Marissan. :)

Ihan vahingossa nuo lepakot markkeeraa vähän niin kuin halloweenteemaa, josta en pahemmin piittaa. Mutta olkoon tämä nyt sitten ajankohtainen postaus tästä aiheesta. :D

Hola bola

Mukava työkaveri jää  huomenna vauvalomalle. Alkuperäinen tarkoitus oli taas toinen kuin lopputulos. Piti tehdä vähän erilainen koru, mutta suunnitelmat muuttuivat.  - Ja aikaa oli pieni hetki tänä iltana; siispä Nerik-laatikolle mars. Sieltä löytyi ihanan vienosti helisevä suuri balin hopeinen riipus, jonka pujotin pitkään satiininauhaan; ja bola-koru oli valmis. Supersupersimppeli, mutta tykkään. :)