sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Syyskuun kivi: safiiri

Tein pika pikaa unelmasiepparin ihanalle 13-vuotiaalle synttärilahjaksi. Syyskuun kivi on safiiri. No ihan safiireja ei kivivarastostani löytynyt, mutta markkeeratkoon sininen onyx nyt sitä.


Tietoa ja myyttejä kuukaudenkivistä -sivustolla kerrotaan seuraavaa:

Karkeasti ottaen kaikki korundit jotka eivät ole väriltään punaisia ovat safiireja. Safiireita löytyy kaikissa kirjon väreissä joista halutuin väri on sininen. Nimi on alkujaan Kreikan kielen sanasta 'sappheiros' eli sininen. Tärkeimmät esiintymät Burmassa, Sri Lankassa ja Australiassa. Muinaisessa Persiassa uskottiin taivaankannen värin olevan peräisin suuresta safiirista.

Antiikin aikaan uskottiin että raamatun kymmenen käskyä olisi kirjoitettu suurille safiirilaatoille. Sen ajan papit ja noidat kunnioittivat kaikista kivistä juuri safiireja koska sillä uskottiin olevan oraakkelimaisia ominaisuuksi.Safiiri on pyhitetty kreikkalaisen jumaltaruston Apollolle tulevaisuuden ennustamisen suhteen. Englannin kuninkaallisen perheen Prinssi Charles valitsi sinisen safiirin Prinsessa Dianan kihlasormukseen.
Tähtisafiireita on kutsuttu myös kohtalon kiviksi ja niiden tähtikuvion kolmea risteävää valoheijastumaa on kutsuttu uskoksi, toivoksi ja kohtaloksi.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Löytyi yksi

Löysinpä yhden puolipimeässä otetun kännypläjäyksen tästäkin korusta. Voi tätä surkeaa alennustilaa. Korukuvia pitää ottaa oikeasti kunnon kameralla kymmeniä, ennen kuin voi olla tyytyväinen. Voi olla, että lopputulos ei juuri kummempi ollut, mutta hei, se tunne.😊

Tämä koru on synttärilahja hyvälle ystävälle, jolta oli tällainen sudenkorento hukkunut joskus aikaisemmin tekemästäni korusta. Niinpä tein uuden, kun värkkiä piisaa;  tässä makeanvedenhelmet ja kaikki muu hopeaa. Ja sudenkorento kiinni niin, ettei varmasti irtoa.


sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Unelmien sieppausta ja pientä päivitystä

Voi voi kun aika rientää ja blogi uinuu. Pienen pienesti silloin tällöin syntyy jotain korurintamalla, mutta ei mitään kovin mainittavaa. Myyntiä on tasan kerran vuodessa kunnan joulumarkkinoilla. Koruja, jotka olen nimennyt unelmasieppareiksi olen tehtaillut joitakin, kivet väritoiveiden mukaan.

Nyt tein lahjaksi taas yhden siepparin; ihanalle tytölle (tai naiselle, mutta minun mittapuullani tytölle :D ) joka ei oikein tiedä lempiväriään. Siksi valitsin korukiveksi hiukan mystisesti värinsä paljastavan labradoriitin. Jossain valossa se näyttää harmaalta, mutta valon tullessa eri suunnista, kivi välkehtii sinisen tai vihreän sävyissä. Nämä valitsemani kivet olivat hyvin laadukkaita, ja siksi värit hohtavat todella kauniisti 


Joulumarkkinoilla toivottiin myös avainnauhoja, ja teinkin niitä tilauksesta muutamia. Kuvat vain napattu pimeimpään vuodenaikaan kännykällä, joten taidekuvia eivät ole. :D



                                            

torstai 23. helmikuuta 2017

Aina vaan avainnauhoja

On tässä tullut vähän muutakin tehtyä korurintamalla, mutta kas kun ovat jääneet kuvaamatta, ja nämä iäikuiset avainnauhat pääsevät aina blogiin asti. :D  Tässä taas läksijäislahja; tällä kertaa kivalle harjoittelijatytölle, josta jonain päivänä tulee myös opettaja. :)

Uniikki nauha on akaattia, jadea, puuta, simpukankuorta, marmoria ym. kivilajeja, Elukan keramiikkamökki, englantilaisen lamppuhelmitaiteilijan helmi maaplänttinä mökin alla.


sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Taas tähtiä

Joulukuun lähestyessä pyydettiin taas tähtiä, tällä kertaa valkoisia sävyjä. Näitä voisi omaankin kuuseen värkätä, mutta lähinnä olen tehnyt muille. Helmet ovat pääasiassa valkoista lasia ja kirkasta kristallia, jossakin taisi olla muutama simpukankuorihelmikin. Eipä kovin luovaa, mutta yritin tehdä jokaisesta tähdestä uniikin, niin kuin ovat oikeatkin lumitähdet. Päällisin puolin näyttävät samanlaislta, mutta kahta täysin samanlaista ei ole. Lisääkin on tulossa, ja erilaisia siis edelleen. Siksi kaikki kuvattava, etten vahingossa tee samanlaista. :)

Tässä näitä, pieniä...

... ja isoja.

torstai 29. syyskuuta 2016

September Theme challenge

 The september has been warm (so warm  it can be here in Finland in september, it means not enough for me...), but now it´s raining a lot and becoming colder and darker. Many people like autumn, but it´s not  my  favourite season. I remember say it every time talking about it...

 I took part in AJE:s challenge of autumn hosting by Caroline Dewison from Blueberribeads. This challenge is so for me. I´m living "almost in the middle of the forest". Love the idea of trees as inspiration. I have many pendants and beads of this theme, and I was happy I was another lucky winner of one beautiful bead made by Caroline. It´s made from buff stoneware clay and decorated with underglazes and a china painted tree motif. Thank you Caroline for the inspiring bead and challenge! Here is the bead  photographed in the daylight.

 

Because of the china painted tree motif I was first going to make some chinese knots, but I didn´t had any suitable cords for it, and not time for buying new ones. So I only used stringing wire and the beads I have; small shell beads, matte black beanutbeds and some beautiful lampworked beads from GlassBeadArt suitble for Caroline´s stylish pendant.

 



It´s dark now. I´m sorry of the bad picture taking in lamp light. I´ll take more pictures next afternoon. I´ll hope it will not rain the whole day.

Ps. Look also at the previous posting. I made the necklace in August without  knowing of the becoming theme. The cute ceramic pine pendant is made by Lesley Watt. It remains me of the pine forest surrounding our house. The beads are snakeskin jasper, the chain is copper. Lesley is also one of the excelent participant  of AJE team. So maybe this is also suitble for this challenge.

 Ps.Ps. It´s still raining and too late when I tried to took some other  photos. Thanks for doing everything last night. The result is almost the same:


Here you can see how long the autumn is today in our front yard. Not the best day taking pictures in the rain.



And now the same place two days later. The clouds are dark, but the sun came forth for a while.


keskiviikko 24. elokuuta 2016

Syksyhköä

Koko elokuun on satanut. Muuten en suostuisi edes puhumaan syksystä. Mutta säät ovat kovasti siitä muistuttaneet. Hiukan syksyhkö on siis kaulakorukin jonka tähän laitan. Oli jäänyt kuvaamatta, koskahan edes tein. Vähän on taas unohtunut sekä korut että blogit, mutta josko syksyn pimeät pstäisivät luovuuden liikkeelle. Hah ja pah.


Korussa on englantilaisen korutaiteilija Lesley Wattin tekemä herkullinen käpy keramiikkariipus. Helmet ovat käärmeennahkajaspista, ketjun osat kuparia. Taas tuli näitä mun murrettujani.