Olen aina tykännyt PMMP:n Lautturista, mutta `Vain elämää´ sai kipaleeseen valtavan lisäarvon. Hyvin hanvoin mikään biisi herättää koruntekovimman niin kuin tämä nyt sai aikaan. Ihmettelin hiukan itseäni, miksi tilasin Ragged Robynilta tuollaisia vähän omituisia kelloriipuksia, mutta ne saperäisessä rujossa kauneudessaan vain puhuttelivat.
Siniharmaan sävyinen keramiikkakello kuuluu selvästi sille lautturille, joka kutsuu pehmeällä, hiukan pelottavalla kumahtelulla viimeiselle matkalle yli virran. Heti mukaan astuttua epätietoisuuden pimeyden hälvettyä, alkaa näkyä kirkasta, hohtavan taivaansinistä ja sateenkaaren värejä.
Toinen kello kuuluu sitten syyshaltijalle, joka kilauttaa vielä viimeset iloiset, pikkuisen haikeatkin sävelet ennen talviunille menoa. Enää ei ole vihreää, ei paljon lehtiäkään. Mutta hei kesä, täältä tullaan vielä. :)
Kelloriipukset ja yksi iso helmi on Ragged Robynin keramiikkaa, lisäksi tsekkiläisiä lasihelmiä, kanadalaisen taiteilijan lasihelmiä, ketju korumetallia.
