sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Apinoin Aniaa

Korukoplan haasteesta on kyse. Kiitos taas Mags, ideoija ja innoittajani! Aiheena oli tehdä koru, joka on `lähellä sydäntä´, koru josta itse tykkää ja voi pitää tilanteessa kuin tilanteessa. Nyt vähän nolottaa, kun idea ja ketjumalli on varastettu Anialta.  Ihastuin niin noihin röpelövalssattuihin hopearenkaisiin. Kiitos siis myös Pätkälle, jolla on Helmetissä `röpelöale´. Toki lopputulos on vähän erilainen, ei niin hieno ja tyylikäs kuin Anian, mutta tykkään siitä silti kovasti. 

Katsoin mallia Anian korusta, ja epäilyksistäni huolimatta punominenen olikin yllättävän helppoa. Loppurenkaista punoin vielä ruskaketjua, Anian aakkosin sitäkin. Ajattelin tehdä vielä kaulakorun saman tien. Se olikin supersimppeliä tehdä. Homma on tosin vähän vaiheessa, koska renkulat loppuivat kesken. Piti siis tilata niitä lisää. Käytän harvemmin rannekoruja, kun ne ovat olevinaan jotenkin tiellä, mutta nyt halusin juuri rannekorun joka sopii asuun kuin asuun. Vaikka koru  on aika paksu ja vähän pröystäileväkin meikäläisen imagoon, se istuu ranteeseen kuin valettu, eikä ole käytössä yhtään hankala. Ehkä vähän varmemmat renkulat pitää laittaa tuohon lukkokiinnitykseen, koska en halua tätä aarretta kadottaa.


Kuvausalustana on Reijo Pajamon kirja `Lehti puusta variseepi, - Suomalainen koululauluperinne´. Kirjan nimi on alku P.J. Hannikaisen Paimenen syyslaulusta.

Lehti puusta variseepi, päivä yötä pakenee.
Lintu pieni syksyn tieltä kesämaille rientelee.

Minä pieni paimentyttö lentohon en pääsekään,
tänne, tänne jäädä täytyy syksyhyn ja ikävään.

Tästä taas pääsisin jouhevasti lempivalitusvirteeni, mutta taidanpa nyt lopettaa tähän. :D Onhan ainakin alkusyksy ollut oikein ihana tänä vuonna.


***

No enpäs lopettanutkaan tähän. Pätkän röpelöt nimittäin saapuivat (ja kauniit säätkin näyttävät jatkuvan...). Tein aloittamani ruskan loppuun ja vielä yksinkertaisen hopeaomppukorun, johon sitten `lainasin´ Anian rannekorusta tuon v-tyylin. Eikö niin, että ellei lopputulos ole prikulleen sama, mallivarkautta voi sanoa vaikka luovuudeksi. Näin ainakin isommissa piireissä.  :D Puolustelen nyt sillä tekosiani, että tunnustin, ja aion todellakin pitää korut itselläni. 


Korut ovat ihan omia yksilöitään, mutta voihan niitä käyttää settinäkin. Tässä tuli vähän jälkijunassa osallittua samalla myös edelliseen korukoplan haasteeseen, jonka aiheena oli muistaakseni metalli. Korut kun ovat kokonaan hopeaa.


Alakuvassa näkyy koko setti, johon meni muiden härpäkkeiden lisäksi seitsemän metriä röpelövalssattua hopealankaa. Aika vähän loppujen lopuksi. Yhtään rinkulaa ei tosin  jäänyt. Käytin ne viimeiseen lenkkiin asti. Kerrankin niin.



17 kommenttia:

Helinä kirjoitti...

Kaunis setti:-)

kirsema kirjoitti...

No huh, kuinka hieno!

... rok kirjoitti...

mahtavat punokset !!!

Eila kirjoitti...

Nyt kyllä nostan hattua! Upeaa työtä ja ihana lanka. Sydämeen sytkähti todellakin♥

Mags kirjoitti...

Aivan ällistyneenä katselen... Rannekoru on kyllä aivan huippu ja onhan myös kaulakorua hetken saanut punoa :-D

Helmi kirjoitti...

Oi, miten kaunista!
Tässä on kyllä ollut niin paljon tekemistä, että sillä helposti kuittaa kaksi haastetta ;)

Meke kirjoitti...

Aivan uskomaton rannerengas :) ja kaunis setti muutenkin

Vikki kirjoitti...

Kyllä on kaunis!
Arvaan että lukuisa määrä työtunteja takana ja tuloskin on sen mukainen!
Tämä todella sopii juhlaan sekä ihan jokapäiväiseen käyttöönkin!

Niina kirjoitti...

Voi noihan herttinen sentää kuinka ihanat! Näistä on taas simppelit kaukana. Taidokasta, ajatonta ja ennenkaikkea upeaa!

Kiralia kirjoitti...

Kaunis ja tietyllä tapaa massiivinen setti! Hauska yksityiskohta tuo röpöinen pinta noissa lenkeissä! :)

Suntsa kirjoitti...

Kovasti kiitoksia kaikille kommenteista. :)

Pitäisi olla usein näitä haasteita, niin olisi tällaisten saamattomienkin pakko toimia. Ihanaa, että Mags oot jaksanut vetää perässäs... :D

Arna kirjoitti...

Ei tahdo löytyä sanoja joilla kerto kuinka kauniin setin olet saanut aikaiseksi. Kerrassaan upea! Ja nuo röpelölenkit antavat oman ihanan mausteensa koruun.

Vicky Koralli kirjoitti...

Kaunis setti ja vaikka ohjeet on lainattuja, niin olethan laittanut jotakin oma, siis sydäntä tähän korun. Tykkään kovasti. T:)Koralli

outiriina kirjoitti...

oijoi miten kaunis. tuo röpelövalssattu lanka on kyllä ihan herkkua, hopeakurssin ajankohdan lähetessä täytyy laittaa harkintaan...

Helmiainen kirjoitti...

Voi kuinka kaunis! Ihanaa röpelöä. Rannekorussa sudenkorento on kuin piste iin päälle.

Kaukakorussa riipuksen yläpuolella oleva "yhdistelmä" on hieno!

Katri kirjoitti...

OMG! Aivan mahtava setti. Ihanan kallista sanoisin, alesta huolimatta.

MiunMaun kirjoitti...

Hih, ei koru voi koskaan olla liian iso ja pröystäilevä :-)
Tosi kaunis tuo v-tyyli kaulakorussa. En ole siihen ennen törmännytkään. Saatan joutua olemaan 'luova' jossain vaiheessa.