Tässä lyhyessä kaulakorussa labradoriittisudenpää on pääosassa, vaikka piiloutuukin kokonaisuuteen kohtalaisen mukavasti. Suden seuralaisina ovat pitkulaiset käärmeennahkajaspikset, vuorikidettä, pyriittiä, larvikiittia, obsidiaania... No jaa, onkohan sittenkään sekundaa. Teki vaan mieli niin sanoa, kun nuo vuorikiteet ja pyriitit ovat niin mukavan epämääräisiä muhkuroita.
Susi puhutteli minua talven pimeinä hetkinä, ja silloin koru sai muotonsa. Vasta kevään valo herätti kuvaamisinnon. Lyhyehkö koru sopii mielestäni sekä miehelle että naiselle, mutta taisin omia sen itselleni. Jotenkin se sopii epämääräisen keskeneräiseen ja susimaiseen olemukseeni. :D
