Aina mielessä

kesälomalareissullakin, korut meinaan...

Teimme jonkinmoisen asuntoautoreissun Etelä-Suomeen, ja koukkasimme kotiin Keski-Suomen kautta. No, täytyy myöntää, että antoisalla reissulla oli paljon muutakin nähtävää, mutta jos vastaan osui jokin, jossa luki sana "koru", täytyihän paikka tsekata. Huomasin sitten vasta kiiressä lähdettyämme, että kaikki koruni sormuksia lukuun ottamatta jäivät kotiin. Petivaatteiden lisäksi. Vanhuus ei tule yksin.

Joku voi tunnistaa kuvan rakennuksen. Oli ihan näkemisen arvoisessa paikassa, jossa ei ollut tullut ennemmin käytyä, vaikka Suomi on reissattu ristiin rastiin. Ilmeisesti kotimaassakin riittää vielä uutta nähtävää.

Kuumaa vai kylmää

Kuumaa....

vai
kylmää...

vai molempia...

Avainnauhoja nääs taas. `Kuuman´ nauhan materiaaleja ovat magnesiitti, sugliitti, puu, kookos (puuta sekin) ja iso simpukkahelmi. `Kylmässä´on jadea, aventuriinia, vuorikidettä, akaattia, kissansilmmää, jotain, jota en muista ja hännänhuippuna amarikkalaisen taiteilijan lamppuhelmi. Sanomattakin on selvää, että mulle kuumaa. Ainakin jos on kyse säästä.


Ja koska postaukseni ovat niin ´platkuja´ ja tylsiä, laitan tähän muutaman kuvan kukkasista, jotka vain vääjäämättä kukkivat ruokkoamattomassa kukkapenkissäni ja huonosti hoidetuissa parvekelaatikoissa. On se kesä niin ihmeellinen.

  

                                                

        

  
Ihanaa kesää kaikille tänne eksyneille tai varta vasten piipahtaneille. :)

Rannalla

 Kävimme eilen Raumalla, opiskelukaupungissamme, ja verestelimme vanhoja muistoja; huolettomia kesiä Otanlahden rannalla loikoillen ja välillä satamassa töitä paiskien. Silloin tuntui aurinkokin aina paistavan, mutta ehkä aika kultaa muistot. :D

Kun maakrapu pääsee rannalle, sen tekee heti mieli kerätä simpukoita, sikäli mikäli niitä on näköpiirissä. No, tällä kertaa ei näkynyt, vaikka rannalla oltiinkin. Tämä on nyt lähinnä aasinsilta koruun, jonka värkit johdattavat enemmänkin valtameren rannalle. Kauan säilömäni riipus on valtamerijaspista ja simpukat ovat ... simpukoita, kiedottuna Artistic Wire lankaan, lisäksi käsin värjätty, päärmätty silkkinauha.

Ninni nelkyt

Jos ihminen on nelikymppisenä niin kuin plikat keväällä, kuten meilläpäin on tapana sanoa, hänelle voi tehdä vaikka pinkin avainnauhan, varsinkin kun tietää, että väri on mieleinen. Itselläni tämä näyttäisi lähinnä naurettavalta. No, saaja saa valita tästä tai jostakin muusta, jos ei tämä  kuitenkaan miellytä. Avainnauhoja kun on taas tullut tehtyä, yleisön pyynnöstä. ;)